Tmi

En koskaan uskonut, että musta tulisi yrittäjä.
Ei varmasti uskonut kukaan muukaan.
Puoli vuotta ennen valmistumista jouduin kuitenkin myöntämään itselleni, että se olisi ainut oikea tie.
Mulle oli kehittynyt omanlainen tapa työskennellä ja se ei valitettavasti tulisi toimimaan välttämättä kenenkään alaisuudessa.

Olen ihminen joka uskoo rehelliseen ja vilpittömään työhön.
Haluan, että asiakas kokee, että hänestä välitetään ja mikä tärkeintä - hänen hiuksista välitetään.
Luottamus, jonka asiakas mulle antaa kun hän istuu penkkiin, on mittaamattoman tärkeä.
Ja haluan tehdä kaikkeni, että niin hän kuin minäkin lähdemme hymyssä suin kotiin sinä päivänä.

En välitä, vaikka mulla menisi siihen koko päivä.

Koska tämä kyseinen asiakas on ikäänkuin sen hetkinen käyntikorttini.
Jokaisella työllä on väliä.
Puskaradio on se paras (ja toisaalta myös pelottavin) mainontakeino, mitä voi olla.
Se, että joku kertoo ystävilleen käyneensä sun luona ja että hänen hiuksensa ovat ihanat sun ansiosta - se on arvokkain mainos minkä pystyt itsestäsi tekemään.

Aloitin yrittäjänä puolitoista vuotta sitten.
En ole katunut sitä kertaakaan.
Niin paljon kun siinä onkin riskiä, vastuuta, hoitamista - ne asiat eivät vaan pysty kumoamaan niitä positiivisia asioita, mitä olen tähän mennessä kokenut ja saanut.
Se, että saan tehdä vain ja ainoastaan itselleni töitä. Enhän mä vois olla onnekkaampi.
Huonoja päiviä on välillä, tottakai.
Mutta kuinka ne pistää sut kasvamaan ihmisenä....
Jotkut sanoo, että kun saa lapsen, niin siinä kokee sellaisen kasvun.No, tämä mun yritys on vähän niinkun mun lapsi.

Mä pidän siitä huolta.
Järjestän sen asioita.
Stressaan välillä sen takia.
Iloitsen sen puolesta.

Mä rakastan mun työtä ja oon niin iloinen, että lähdin juuri tätä tietä kulkemaan.

- Susanna